EAA OPERAATIOVAHVISTIMEN MITTAUS 1

Tässä mittauksessa nostetaan tulon perusarvoa 12 mV verran. Tarkoitus oli nostaa jännitettä 10 mV, mutta potentiometrin asetus ei mennyt tällaiseen arvoon. Potentiometrinä on käytetty 15 kierroksen trimmeripotentiometriä. Tällä poikkeamalla ei vahvistuksen laskussa ole mekitystä. Vahvistuksia voi sitten laskea useammilla tulojännitteen arvoilla ja tarkistaa sitten näin vahvistimen lineaarisuus.

Myös vahvistimen kyllästysarvo voidaan tarkistaa, pitääkö "trail-to-trail" ominaisuus paikkansa.

EAA OPERAATIOVAHVISTIMEN ALKUSARVOT

Seuraavissa mittauksissa käytetään näitä jännitearvoja lähtökohtina, joihin saatuja mittausarvoja verrataan.

EAA OPERAATIOVAHVISTIMEN OFF-SET JÄNNITE

Nyt lähdön jännitteen pitäisi olla samassa tasossa plus-ja miinustulojen kanssa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jännite on 59 mV suurempi kuin nuo tulojännitteet 1,489 V. Tätä eroavaisuutta kutsutaan off-set jännitteeksi. Kahdeksalla liittimellä varustetuissa operaatiovahvistimissa on tämän poikkeaman säätöön mahdollisuus trimmerivastuksen avulla.

EAA MIINUSTULON ASETUS

Jotta voitaisiin saada selville operaatiovahvistimen niinsanottu OFF-SET jännite, on molemmissa tuloissa oltava sama jännitearvo. Tuo jännite on piirissä tapahtuva poikkeama, vaikka tulojen välillä ei ole jännite-eroa. Useampiliittimisissä piireissä on tämän jännitteen korjaukseen tarvittavat liitinpisteet.

EAA PLUSTULON JÄNNITTEEN MITTAUS

Kääntävän yksipuolisella jännitteellä toimivan operaatiovahvistimen plustulo on kytketty kahdesta 10k vastuksesta muodostetun jännitteenjakajan keskipisteeseen. Tämä jännite on eräänlainen maapiste (GND), ja tästä jännitearvosta negatiivisen tulon jännite voi liikkua kumpaankin suuntaan toiminta-alueen rajoissa. Tuo 1,489V on perusarvo, josta vahvistimen vahvistus voidaan laskea.

EAA OPERAATIOVAHVISTIMEN MITTAUS 1,

Näillä mittauksilla on tarkoitus selvittää rakennettujen operaatiovahvistimien vahvistukset. Tässä on käytössä kääntävä operaatiovahvistin OPA347, jonka käyttöjännite on yksipuolinen, +2,5 .... +5V. Mittausta varten on jännitteen arvoksi asetettu +3V. Tämä siitä syystä, että digitaaliyleismittarissa voidaan käyttää 2 voltin mittausaluetta.

Tulopuolelle vahvistimeen on kytketty 10k monikierrospotentiometri plus ja miinuskohtioiden välille. Potentiometrin keskijohto (valkoinen) on kytketty kääntävään tuloon. Potentiometrillä säädetään vahvistimen tulojännitettä.

EAA OPERAATIOVAHVISTIMET VALMIINA

Operaatiovahvistimien valmistus on pieni pintaliitosharjoitus. Tuo OPA:n juotto on ehkä vaikein tehtävä, mutta sen suorittamisesta on ohjeita tässä blogissa, osassa Tanen juotosopisto. Kytkentään on juotettu lankakoukut, joihin saadaan pinillä hauenleuoilla mukavasti kiinni syöttösähkö, mittajännite ja yleismittari.

EAA OPERAATIOVAHVISTINTEN PIIRILEVYT 1

Tässä on sitten piirilevykuviot kääntävälle ja suoralle operaatiovahvistinkytkennälle. Kysymyksessä on yksipuolinen käyttöjännite ja tasasähköllä tapahtuva piirien toiminnan kokeilu.

Kun laatikossani oli sopivasti 5,6 k ja 56k vastuksia, niin käytin niitä. Tällöin kääntävän kytkennän vahvistukseksi tuli 10 ja suoran 11,

näin laskennallisesti todettuna. Vastukset voivat olla vaikka R1 = 1k ja R2 = 10k.

EAA SUORAN OPAn TOIMINTA

Nyt on syytä selvittää suoran operaatiovahvistimen käyttäytyminen. Tässäkin tapauksessa vahvistin pitää molemmat tulonsa samassa jännitetasossa toiminta-alueella. Kuvassa tuodaan positiivinen ohjaus plustuloon. Lähdössä on silloin plus jännite maatasoon nähden ja virta kulkee nuolen osoittamaan suuntaan.

Voidaan päätellä, että Uin = I x R1. Samoin nähdään kuvasta, että Uout = I x (R1 + R2). Kun yhtälöt jaetaa puolittain toisillaan saadaan

Uout / Uin = I (R1 + R2) / I x R1, josta virta supistuu pois ja tulos on (R1 + R2) / R1. Tästä vielä muokkaamalla päästään muotoon 1 + R2/R1, joka on kytkennän vahvistuksen A kaava .

EAA OPERAATIOVAHVISTIMEN TOIMINNAN SELVITYS

Periaatteessa operaatiovahvistin on rakennettu toimimaan kaksipuolisella jännitteellä ( + GND - ). Kuva esittää kääntävää vahvistinta, jonka plustulo on kytketty GND-pisteeseen. Operaatiovahvistimen ominaisuus on, että se pitää plus- ja miinustulojen jännitteet yhtäsuurina eli tässä tapauksessa nollassa. Kuvasta nähdään, että I1=Uin/R1. Kun operaatiovahvistimen tulo ei ota virtaa, täytyy I2 olla Uout/R2. Tämä tietää sitä, että Uout tulee olla negatiivinen S-pisteeseen nähden, jotta I2 kulkisi. Koska I1 = I2, niin voidaan kirjoittaa Uin/R1 = Uout/R2.

Ja edelleen Uout/Uin = R2/R1. Kun vahvistus A = Uout/Uin, niin on se myös R2/R1. Tästä nähdään, että vahvistus voidaan määritellä kahdella piirin ulkoisella vastuksella. Tämä asia tekee operaatiovahvistimesta käyttökelpoisen komponentin moneen elektroniikan kytkentään.

EAA SUORAN OPERAATIOVAHVISTIMEN KYTKENTÄ

Myöskin suoran operaatiovahvistimen vahvistus riippuu vastusten R1 ja R2 suhteesta. Se ei kuitenkaan ole puhtaasti vastusten suhda, vaan A = 1 + R2/R1. Jos tuo vahvistus on kymmenien luokkaa, niin silloin tuolla ykkösellä ei ole paljonkaan merkitystä. Vastus R3 on tuossa kytkennässä tasaamassa tulojen virtoja, vaikka ne ovatkin erittäin pieniä.

EAA KÄÄNTÄVÄN OPERAATIOVAHVISTIMEN TOIMINTA

Yksipuolisella käyttösähköllä toimivaan operaatiovahvistimeen on tehty keskijänniteasetus suoraan tuloon. Kääntävässä tulossa jännite liikkuu tämän jännitteen molemmin puolin. Kun tulojännite laskee, niin lähtöjännite nousee ja päinvastoin. Muutosten suhde, eli vahvistus A on suoraan vastusten R2/R1 suhde.

EAA OPERAATIOVAHVISTIMEN KÄÄNTÄVÄ KYTKENTÄ

Operaatiovahvistimilla rakentelu on huomattavasti helpompaa kuin transistoreilla puuhastelu. Tässä esimerkki operaatiovahvistimen tasasähkövahvistimesta, joka kääntää signaalin vaihetta 180 astetta. Vastuksilla R1 ja R2 määritellään vahvistus A. Se on yksinkertaisesti vastusten R2 ja R1 suhde. A=R2/R1.

Tuossa A:n edessä käytetään yleisesti vielä miinusmerkkiä, joka tarkoittaa vaiheen kääntymistä. Vastuksilla R3 ja R4 vahvistimen suora tulo asetetaan puoleen väliin käyttöjännitteestä, jolloin lähdön muutos on suurin mahdollinen.

EAA OPERAATIOVAHVISTIMEN KOTELO

Tyypillinen nykyisen operaatiovahvistimen kotelointi on kuvan mukainen. Tällaista vahvistinta tulen käyttämään seuraavissa rakenteluesimerkeissä. Tyyppinä on OPA347, jonka kotelossa on merkintä A47. Kotelon pitkäsivu on 2,8 mm ja lyhyt sivu 1,2 mm.

EAA OPERAATIOVAHVISTIMEN LIITÄNNÄT

Tässä esittelen operaatiovahvistimen liitännät. Tietysti tärkeimmät liitännät ovat ne, joista vahvistin saa käyttösähkönsä. Sitten on kaksi tuloliitäntää, poikkeuksena transistorivahvistimen liitännöistä.

Kytkennästä voidaan valita joko suora tulo, jolloin vahvistimen läpi menevän signaalin vaihe ei käänny tai sitten kääntävä tulo, jolloin vaiheen kääntyminen tapahtuu. Lähdöstä saadaan vahvistunut signaali ulos. Nykyisissä vahvistimissa lähdön jännite liikkuu lähes käyttösähkön suuruuden verran (rail-to-rail).

EAA FET VAHVISTIMENA

Tässä FET-vahvistimessa on samat komponentit kuin transistorivahvistimessakin. Työvirtapiirissä on R3, FET ja R4. Vastus R4:n suuruus on noin 1/10 osa R3:n arvosta. Tasasähköasettelussa FETin Drain on noin puolessa välissä käyttöjännitettä. Tämä jännitteen asetus tapahtuu parhaiten kokeilemalla. Sijoittamalla 0,5 M trimmeri R1 ja R2 paikalle, ja säätämällä Gate jännitettä, löydetään tuo arvo. Tästä arvosta sitten lähtöjännite liikkuu plus- ja miinussuuntaan vaihtojännitteen vaikuttaessa kytkennän tuloon.

EAA FET KYTKIMENÄ

FET-transistorin käyttö elektronisena kytkimenä on hyvin yleistä. Sen ohjaus on helppo. Tarvitsee vain nostaa ohjausjännite sille tasolle, että kanava FETissä avautuu täysin auki.

FET ei rikkoudu, vaikka ohjaus otettaisiin suoraan käyttöjännitteestä. Kun FETtiä ohjataan jollakin logiikkapiirillä, vaikka mikrolla, niin silloin on hyvä käyttää tähän tehtävään sovellettuja FETtejä. Näitä FETtejä kutsutaan logiikkaohjatuiksi FETeiksi.

EAA YHTEISEMITTERIVAHVISTIMEN VAHVISTUS

Tässä sitten katsotaan, kuinka paljon vahvistin vahvistaa äänitaajuussignaalia. Tuo syötettävä 20 mVpp on sillä rajalla, että säröytymistä ei vielä tapahdu. Kuvaan merkityillä arvoilla vahvistus on 3Vpp/20mVpp = 150. Nyt seuraavat mittaukset voisivat olla ylä- ja alarajataajuuden mittaukset, mutta ne jätän opiskelijan huoleksi.

Siirryn FET-transistorilla tehtyyn vahvistimeen.

EAA YHTEISEMITTERIVAHVISTIMEN LEPOVIRRAT

Tasajännitearvoja käyttäen voidaan laskea virta-arvot. Kollektori virta saadaan kun käyttöjännitteestä vähennetään kollektorijännite ja erotus jaetaan Rc:n arvolla. Emitterivirta saadaan kun emitterijännite jaetaan emitterivastuksen arvolla. Kantavirta on taas kollektorivirran ja emitterivirran erotus. Poikittaisvirta on käyttöjännite jaettuna vastusten R1 ja R2 summalla.

EAA YHTEISEMITTERIVAHVISTIMEN TASAJÄNNITTEET

Kuvassa esiintyvillä vastuksilla on saatu kytkentään aivan sopivat tasasähköasetukset. Näistä jännitearvoista laskien voidaan selvittää kytkennän tasavirtojen arvot.

EAA YHTEISEMITTERIVAHVISTIMEN KOMPONENTIT

Pienitehoisena jännitevahvistimena käytetään tyypillisesti yhteisemitterikytkentää. Siinä työvirta, joka kulkee kollektorin kautta on noin 1 mA:n luokkaa. Kollektorilla on noin puolet käyttöjännitteestä, jolloin kollektorin liikkuma-aluen ohjauksen vaikutuksesta on suurimmillaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työvirtapiirissä vastuksissa R3 ja R4 tapahtuu puolet käyttöjännitteen jännitehäviöstä ja toinen puoli jää transistorin osalle. Mitoitus ei ole kovin tarkka ja tässä on käytetty yleisesti olevia vastusarvoja. Kannalle tulevan jännitejakajan poikittaisvirran tulee olla vähintäin 1/10-osaa työvirrasta.

EAA VAIHTOSÄHKÖVAHVISTIMEN PIIRILEVY

Jotta vahvistimen toiminta todella selviäisi, täytyy sellainen rakentaa ja tutkia sen toimina perusteellisesti.

Kuvassa on piirilevykaavio, johon kyseinen vahvistin voidaan rakentaa. Kytkentä tehdään nykyisillä SMD-osilla, jolloin kaikki tarvittavat asiat ovat nähtävissä piirilevyn päältä, eikä levyn alapuolelle tapahtuvaa kurkistelua tarvita. Elämäni hankalin asia on ollut peilikuvan tajuaminen, parranajosta alkaen.

EAA TRANSISTORIN VIRRAT JA JÄNNITTEET

Jotta transistoripiiri toimisi oikealla tavalla vaihtosähkön vahvistuksessa, on transistorin toimintapiste asetettava vastusten avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kannan ja emitterin välillä vaikuttaa noin 0,65 voltin jännite ja kollektorilla on puolet käyttöjännitteestä. Yleisin tapa saada kannalle sopiva jännite, on käyttää kahden vastuksen jännitteen jakajaa.

Poikittaisvirran tulee olla vähintään 10 kertaa kantavirran suuruinen. Vastus R3 valitaan sellaiseksi, että jännite Uc on tuo puolet käyttöjännitteestä. Näin siksi, että silloin kollektorijännitteellä on suurin liikkumavara. Vastus R4 lämpöstabiloi kytkennän toiminnan.

EAA VAIHTOSÄHKÖN VAHVISTUS

Tuosta kuvasta nähdään, kuinka transistorikytkentä vahvistaa vaihtojännitesignaalia. Kun tulossa on vaihtojannitteen arvo 20 mV huipusta huippuun, on se lähdössä vastaavasti 1 voltti. Näin jännitevahvistus on 1V / 0,020V = 50. Tuo 610mV:n tasasähkökomponentti tarvitaan siksi, että transistori johtaa jo sillä sopivasti ja vaihtojännite muuttaa vaan sen johtavuutta. Kondensaattorit eroittavat tasasähköosuuden vaihtosähköstä.

EAA KAPASITANSSIN TUTKIMINEN

Vaikka nykyisissä yleismittareissa lähes kaikissa on kapasitanssin mittausmahdollisuus, on oppimisen kannalta hyödyllistä katsoa myös mittaamalla saatuun kapasitanssin arvoon. Näin siksi, että nähdään Ohmin lain pitävän paikkansa myös vaihtosähköä käytettäessä.

EAA KONDENSAATTORI VAIHTOSÄHKÖSSÄ

Vaihtosähköön kytketyn kondensaattorin tulee olla suuntaamaton, näin ollen elektrolyytti tai tantaali ei käy. Keraamiset ja muovikondensaattorit ovat oikeita rakenteita tähän käyttöön. Vaihtosähkössä kondensaattori muodostaa 90 asteen kulman jännitteen ja virran välille.

EAA KÄYTÄNNÖN KONDENSAATTORI TASASÄHKÖSSÄ

Tässä yksi tapa kodensaattorin käytölle. Yleisempi tapa on käyttää kondensaattoria tasasuunnatun jännitteen tasoitukseen.

EAA KONDENSAATTORI TASA- ja VAIHTOSÄHKÖSSÄ

Tasasähköön liitetty kondensaattori toimii kuin astia, johon elektroneja säilötään. Tällöin kondensaattori on rinnan syöttävän ja kuluttavan elektroniikan kanssa.

Vaihtosähköön liitetty kondensaattori on yleensä sarjassa vaihtovirran kulkutiellä, ja silloin sitä sanotaan kytkentäkondensaattoriksi.

EAA KAPASITANSSI

Kondensaattoreilla on hyvin monipuolinen käyttö elektronisissa kytkennöissä. Tasasähkön tasoitukseen ne sopivat erinomaisesti. Niillä voidaan muodostaa vaihtosähkölle kulkutie, jota tasasähkö ei pääse häiritsemään. Yhdessä vastusten kanssa niillä voidaan rajata vaihtosähkön taajuuksia, eli tehdä suotimia.

EAA VAIHTOSÄHKÖN SINIMUOTO

Vaihtosähkön perusmuoto on sinifunktioon perustuva. Se on käytössä esimerkiksi valaistussähkössä. Kaikki vaihtosähkön tunnussuureet voidaan sillä esittää. Vaihtosähkössä kuten tasasähkössäkin perusarvoja ovat jännite, ja virta. Sen lisäksi vaihtosähkön muuttumisnopeutta kuvaa taajuus, jonka yksikkö on Hertzi.

EAA SÄHKÖMUOTOJA ELEKTRONIIKASSA

Jotta päästäisiin eteenpäin transistoritekniikassa, on otettava käyttöön myös vaihtosähkö. Tosin transistoria käytetään myös säätötekniikan tasasähköviestien vahvistukseen, mutta esimerkiksi äänitaajuusvahvistimissa transistori on yleisessä käytössä.

EAA TRANSISTORIN VAHVISTUKSET

Nämä ovat tyypillisiä arvoja pientehotransistorille yhteisemitterikytkennässä. Tuo vaiheen kääntyminen tarkoittaa sitä, että kun jännite kannalla kasvaa, niin jännite kollektorilla pienenee ja päinvastoin. Todellisuudessa transistorihan ei vahvista oikeastaan mitään, vaan se antaa suuremmasta sähköpotentiaalista pienellä ohjauksella enemmän sähköä kuin mitä ohjaussignaali sisältää.

EAA NPN transistorin virrat

Kun virran sanotaan kulkevan plussasta miinukseen, on kuva piirretty tämän teorian mukaisesti.

Todellisuudessa elektronit kulkevat miinuksesta (EMITTERI) plussaan (KOLLEKTORI). Asian ymmärtämisen kannalta tuskin sillä on merkitystä. Transistori on VIRTAOHJATTU elektroninen venttiili, jonka läpi kulkevaa virtaa ohjataan pienellä kantavirralla.

EAA PNP transistori

PNP-transistorissa on jälleen kolme puolijohdepalaa, kaksi P-rakennetta ja yksi N-rakenne. Kytkennässä jännitteet ovat päinvastoin kuin NPN-transistorissa.

EAA NPN transistori

N- ja P-tyypin puolijohteista voidaan tehdä erilaisia yhdistelmiä ja tähän tekniikkaan sitten perustuu nykyinen elektroniikka. Transistori on tällainen kolmen puolijohdepalan rakenne. Se muodostuu kahdesta saman merkkisestä palasta, joisen väliin on sijoitettu eri merkkinen pala. Transistorin läpi kulkevaa virtaa voidaan ohjailla kanta/emitteridiodin läpi kulkevalla virralla.

EAA DIODI ESTOSUUNNASSA

Tilanteessa, jossa laiteeseen estetään vaikuttamasta väärän suuntainen jännite, käytetään suojadiodia. Tällaisen suojadiodin olen laittanut moneen mikro-ohjainkytkentäänikin, niiden sähkösyöttöihin.

EAA DIODI PÄÄSTÖSUUNNASSA

Kun vastusten toiminta on saatu selville, voidaan siirtyä puolijohteisiin, joiden yhteydessä vastuksia käytetään. Näistä komponenteista yksinkertaisin on diodi. Sitä voidaan verrata polkupyörän renkaan venttiiliin. Se päästää sähkövirran kulkemaan vain yhteen suuntaan.

EAA KUORMITETUN JÄNNITTEENJAON LASKU

Lakemalla voidaan tarkistaa mittauksen oikeellisuus, silloin kun kuormana on tunnettu resisranssi. Näin ei yleensä ole ja silloin mittaukseen on uskominen. Sen tulos antaa viitteen esimerkiksi ohjattavan puolijohteen kunnosta. Jos jännitteenjaon arvo poikkeaan paljon R1/R2 antamasta arvosta, on seuraavassa asteessa jotakin vialla.

EAA KUORMITETUN JÄNNITTEENJAON MITTAUS

Nyt kahden jännitteenjakovastuksen keskiliitäntään on kytketty niinsanottu kuormitusvastus. Vastuksen resistanssi on 10 kilo-ohmia. Vaikka sen suuruus on kymmenkertainen jännitteenjakajan vastukseen verrattuna, näkyy sen vaikutus hyvin mittauksessa.

EAA KUORMITTAMATTOMAN JÄNNITTEENJAKAJAN LASKU

Jännitteen jakoa tarkastellaan aina jänniteen alimpaan pisteeseen nähden. Tässä tapauksessa se on vastuksen R2 yli vaikuttava jännite. Kysytty jännitteen suuruus saadaan selville vertaamalla R2:n arvoa kokonaisresistanssiin R1 + R2 ja kertomalla suhteella jännite U.

EAA JÄNNITTEEN JAKAUTUMISEN MITTAUS

Tässä testataan kuormittamattoman jännitteenjaon käyttäytyminen. Kuten mittarit osoittavat, jännite jakautuu kahtia kun vastukset ovat yhtäsuuret.

Tässä 1kilo-ohmia. Samoin kävisi vaikka ne olisivat 100 kilo-ohmia tai jotakin muuta resistanssikokoa. Jännitemittari, joka on kytketty vastusten keskikohtaan, kuormittaa erittäin vähän piiriä.

EAA KUORMITTAMATON JÄNNITTEEN JAKO

Jännitteenjaon lähtökohta on kuormittamaton jännitteenjako, jossa osajännitteet jakautuvat vastusten resistanssien suhteessa. Käytännössä jännitteenjaossa on aina kuormaa, esimerkiksi transistorin kantavirta. Tällöin jännite ei enää jakaudukkaan resistannssien suuruuden suhteessa. Jos kuormavirta on 1/10-osa tai pienempi jännitteenjakajan virrasta, silloin sen vaikutus jää vähäiseksi.

EAA jännitehäviö vastuksissa

Jännitehäviöiden määrittely on elektroniikan tärkeimpiä taitoja.

Sen taidon hyvään hallintaan perustuu vian selvittäminen elektronisesta kytkennästä. Tässä tulee esille Ohmin ja Kirchhofin lakien soveltaminen.

EAA R1 ja R2 rinnankytkennän mittaus

Nyt yleismittarin asetus voidaan kääntää 2k-alueelle, koska kokonaisresistanssi on aina pienempi kuin pienimmän vastuksen resistanssi. Mittaustulos kannattaa tarkistaa tuossa vierellä näkyvällä kaavalla.

EAA R1 ja R2 kytketty rinnan

Piirilevyllä laitetaan lankalenkit kuvan osoittamiin paikkoihin, jolloin vastukset R1 ja R2 tulevat rinnan kytketyiksi. Muuttamalla kytkentälenkkien paikkoja, voidaan levylle tehdä erilaisia rinnankytkentöjä.

EAA rinnakkaisvastusten laskukaava

Rinnankytkettyjen vastusten resistanssi on hieman vaikeampi laskea kuin vastaavan sarjamuodon resistanssi. Kuitenkin nykyisillä laskimilla se on melko näppärästi tehtävissä, koska niissä on jo valmiina käänteisluvun otto.

EAA R1 ja R2 sarjavastuksen mittaus

Yleismittari on kytketty vastusmittaukseen 20 kilo-ohmin alueelle. Nyt se näyttää lukua 3,16, joka tarkoittaa sitä, että R1 ja R2 sarjassa muodostavat 3,16 kilo-ohmin vastuksen. Vastuksen arvo on hyvä tarkastaa laskemalla.

EAA R1 ja R2 sarjassa

Näin kytkien vastukset toisiinsa saadaan niiden sarjakytkentä muodostetuksi. Sarjaan voidaan lisätä kolmas vastus tekemällä kytkennän alareunaan lenkki ja siirtämällä mittaus R3 yläpäähän. Ja sitten; montako kahden vastuksen yhdistelmää näillä vastuksilla saadaan ?

EAA VASTUSTEN SARJAANKYTKENNÄN KAAVA

Vastusten sarjaankytkennän kokonaisvastuksen arvo saadaan, kun kunkin kytkennän vastuksen ohmiarvot lasketaan yhteen. Tällä tavoin voidaan muodostaa vastusarvoja, jotka poikkeavat standartin normaaleista vastusarvoista.

EAA VASTUKSIEN TUNNISTAMINEN

Tässä tehtävänä on tunnistaa vastuksissa olevien numeroiden avulla vastusten resistanssiarvot. SMD-blogissani on taulukko, jota käyttäen tämä tehtävä onnistuu.